Tervetuloa! Hienoa että olet löytänyt sivustolleni. Ajattelin kertoa matkustelusta ja päiväretkistä Suomessa ja ulkomailla. Tahtoisin jakaa muille vinkkejä ja kokemuksia, joita he voivat hyödyntää omilla matkoillaan. Matkustelen yleensä yhdessä puolison ja kahden alle kouluikäisen lapsemme kanssa. Toisinaan pystymme lähtemään myös aikuisten ”laatu” viikonlopulle.
Tämän blogin tuleva sisältö vielä mietinnän ja kehittelyn alla. Kerrothan mitä mietit ja mistä itse tahtoisit kuulla? Tahtoisitko kuulla myös muustakin kuin matkustelusta?
Reilun 2 kilometrin päässä Järvenpään keskustasta sijaitseva Vanhankylänniemi ja sen kehittäminen ovat olleet Järvenpään asialistalla vuosikymmeniä. Kartanon kahvilayrittäjät ovat vaihdelleet ja niemeen on yritetty saada elämää mitä erilaisin konstein. PuistoBluessin pääkonsertti on perinteisesti ollut Vanhankylänniemessä, mutta muuten alue on hiljainen. Ehkä matka Järvenpään keskustasta on kuitenkin liian pitkä? Tekemistä Vanhankylänniemessä kyllä olisi mm. kiva uimaranta niemenkärjen tuntumassa, frisbee golf-rata, kesäteatteri, hevostalli ja purjehdus- ja muiden seurojen toimintaa. Tällä hetkellä kahvilaa pyörittää Järvenpään kaupunki. Alueen tapahtumista ilmoitetaan ainakin facebookissa. Itse luulin että edellisen kahvila yrittäjän jälkeen niemessä ei olisi ollut juuri ohjelmaa, mutta yllätyin kuinka paljon sitä edelleen järjestetään.
Venetsialaisia varten rakennettu kokko
Nyt elokuussa vieraillessamme huomasimme mukavaksi yllätykseksi, että niemeä kiertävää luontopolkua on kehitetty. Ensimmäisellä kerralla sade keskeytti Vanhis retken, mutta parin päivän päästä kokeilimme uudestaan paremmalla tuurilla. Reitti on helppo kulkuinen ja sisältää metsää, peltoa ja järvenrantaa eli mukavan vaihteleva. Kannattaa ehdottomasti käydä linturannassa katsomassa maisemaa hoitavia lampaita ja pihapiirissä Toffee ja Kinuski kanoja sekä purjehdusseuran rannassa. Meille Vanhis on mukava parin tunnin retkikohde esim. arki-iltana.
Minulla on ollut jo monta vuotta mielessä, että tahtoisin taas pitkästä aikaa käydä Suomenlinnassa. Nuorempana tuli siellä käytyä lähes vuosittain, mutta lasten ollessa pieniä tuntui sinne lähteminen liian raskaalta.
Nyt sitten koitti lämpimähkö elokuun sunnuntai kun vihdoin pääsimme matkaan. Päätimme lähteä omalla autolla, joka olisi kuitenkin helpoin vaihtoehto. Mietittiin kuitenkin mistä löydettäisiin edullinen parkki Helsingin keskustasta. Meillä kävikin sitten tosi hyvä tuuri ja saatiin auto Tervasaaren edustalle, jossa sattui sunnuntaisin olemaan ilmainen pysäköinti. Sieltä kävelymatkaa tuli Kauppatorille noin kilometri ja samalla näki Helsingin kauneinta meren rantaa.
Tervesaaren edustalla oli ilmaista parkkitilaa sunnuntai aamusta
Suomenlinnan lautta lähtee Kauppatorilta kesäisin 15 minuutin välein, joten päästiin lipun oston jälkeen heti kyytiin. Lapsista ei vielä mennyt lauttamaksua ja 2 aikuiselta maksoi edestakaiset matkat 10 € eli edullinen reissu. Lapset tykkäsivät venematkasta tietenkin todella paljon.
Lauttamatka oli lapsille yksi päivän kohokohdista
Saareen päästyä alkoivat lapset ihmettelemään että mitä ihmettä täällä nyt pitäisi sitten katsella, mutta innostuivat nopeasti kurkistelemaan muurien aukkoihin, kiipeilemään kallioilla, katselemaan lintuja ja muuta luontoa. Pimeisiin tunneleihin he eivät vielä uskaltaneet lähteä tutkiskelemaan. Rohkeammille seikkailijoille kannattaa varata taskulamput mukaan.
Taskulamput seikkailijoille mukaan
Vaikka päivä lämpötila oli alle 20 astetta, oli saaren sisäosissa mukavan lämmintä. Käytiin ostamassa saaren K-marketista eväät. Jos tahdot syödä mieluummin ravintolassa tai kahvilassa, niin niitä löytyy saarilta runsaasti. Suomenlinnakeskuksessa ei näyttänyt kahvilan hintataso olevan kovin paha. Lisäksi Suomenlinnalle täytyy antaa erityistä kiitosta siitä että wc:itä löytyi joka kulmalta eli ei tarvitse pohtia mistä seuraava löytyy.
Suomenlinnastahan löytyy myös lukuisia museoita. Meille riitti tällä kertaa hyvin ihan vain saarten kiertelykin, mutta museoista kiinnostuneille löytyy listaus täältä. Varmasti joskus myöhemmin täytyy käydä ainakin Sukellusvene Vesikossa.
Kuljimme pitkälti pääreittiä, jolta löytyy mielenkiintoisimmat nähtävyydet. Uimarannalta nousimme kuitenkin ylös Kustaanmiekan vallille ihailemaan tykkejä ja maisemia. Suosittelen tätä muillekin.
Ihan Kuninkaanportille emme päässeet vaan käännyimme hieman ennen tätä takaisin lasten alkaessa näyttää väsymyksenmerkkejä. Yritimme valita vaihtelun vuoksi hieman eri reitin takaisin tullessa. Suomenlinnassa eksymistä ei kannata pelätä vaan perille kyllä löytää sen verran pienestä alueesta on kyse. Seuraava reissu täytyy tehdä varmaan ensi kesänä!
Yhdet hienoimmista maisemista löytyy tykkimäeltä. Omaan mieleen kummuista tulee Hobittila. Koko linnoituksen historian ajan lippu on liehunut bastioni Zanderilla eteläisessä Suomenlinnassa Kustaanmiekalla.
Näkymä merelle Tykkikummulta
Ruotsin puolustamisesta Unescon maailmanperintökohteeksi
En oikeastaan kovin paljon tiennyt Suomenlinnan historiasta ennen tätä. Suomenlinnan omilta sivuilta löytyisi vaikka mitä mielenkiintoista, mutta tässä lyhyesti pääkohdat mitä historiasta luin tätä postausta varten. Suomenlinnaa alettiin rakentamaan 1748 kun Suomen ollessa osa Ruotsin suurvaltaa. Helsinki oli tuohon aikaan vain pieni kaupunki. Rakentamistyötä johtamaan saapui everstiluutnantti Augustin Ehrensvärd ja linnoitus sai nimen Sveaborg .
Suuri Linnanpiha oli valmistuessaan 1760-luvulla koko linnoituksen pääaukio ja hallinnollinen keskus. Pihan keskellä sijaitsee Ehrensvärdin hauta muistomerkkeineen.
Muutamassa vuosikymmenessä autioista saarista kasvoi oma yhteisönsä, jossa oli enemmän asukkaita kuin sen hetkisessä Helsingissä. Vuonna 1808 linnoitus antautui taisteluitta Venäläisille. Seuraavien yli 100 vuoden ajan saarilla toimi Venäläinen varuskunta. Tänä aikana saarille rakennettiin mm. kasarmeja ja kirkko.
Rantakasarmi on linnoituksen venäläisellä kaudella rakennettu pääportti.
Krimin sodan 1855 aikana linnoitusta pommitettiin rankasti, mutta se ei antautunut. Suomen itsenäistyttyä nimi muutettiin Suomenlinnaksi 1918.
Suomenlinnassa toimi sotavankileiri vuosina 1918–1919. Kansalaissodan päätyttyä Suomenlinnan vankileirille koottiin yhteensä 8 000 vankia. Vangeista joka kymmenes menehtyi nälkään ja sairauksiin.
Linnoitus kävi aikaa myöten vanhanaikaiseksi ja sen merkitys puolustuksessa hävisi. Nykyisin saarilla on matkailun, museoiden ja ravintoloiden lisäksi elävä asuinyhteisö, jolla on oma koulu, päiväkoti ja kirjasto. Suomenlinna on hyväksytty UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä.
Suomenlinna on ehdottomasti yksi Suomen helmistä, jossa jokaisen tulee elämänsä aikana vierailla. Lähellä asuville Suomenlinna on suosittu piknik alue, josta löytyy joka kerralle varmasti uusi ihana paikka levittää viltti.
Piperin puisto olisi kaunis piknikille, mutta valitettavasti myös hanhien suosiossa.
Mitä Suomenlinna merkitsee sinulle? Onko se vakio kesäretkipaikkasi vai onko retki sinne vielä tekemättä? Mitä itse suosittelet Suomenlinnassa? Tai mitä muuta olisi hyvä huomioida?
Asumme lyhyehkön matkan päässä Linnanmäeltä, joten siellä tulee käytyä 1-3 kertaa kesässä. Lintsillä voi pienten lasten kanssa pärjätä aika vähällä rahalla. Leikki-ikäisille lapsille ei tarvitse ostaa välttämättä kallista ranneketta vaan tekemistä ja ihailemista riittää muutenkin.
Huvipuistoalueelle on ilmainen sisäänpääsy. Linnanmäellä on myös 9 ilmaista laitetta. Suurin osa näistä on pienille lapsille suunnattuja, mutta aikuiset voivat käydä ihailemassa maisemia näköalatorni Panoraamassa ja parin minuutin 4D Sukelluskello näytöksessä. Näihin laitteisiin on päässyt myös ilman suurempia jonoja.
Pienoiskaruselliin pääsevät pienet autoilijat ilmaiseksi. Karuselli on viihdyttänyt jo useampia sukupolvia vuodesta 1966 lähtien.Panoraama on vuodelta 1987. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa maisemia yläilmoista.
Tosiaan ainakin meidän lapsille on riittäneet toistaiseksi nämä ilmaiset laitteet. Lisäksi kannattaa käydä vesisokkelossa, ihailemassa suihkulähteitä ja jos lapset eivät kammoa ääniä niin Naurupolulla, jossa on hassuja peilejä. Lisäksi löytyy pieni touhualue ”Matka maan ytimeen”.
Vesilabyrintissä kannattaa varautua kastumaanPeilit voisivat olla hauskoja, mutta meillä lapset kammoksuivat kaiuttimista tulevia hekotuksia”Tanssivat vedet” löytyvät Peliholvin läheltä Ratas”suihkulähde”
Huvipuistoalueen lisäksi Linnanmäellä sijaitsee tietenkin myös Peacock teatteri ja Sea Life. Jos et ole ennen käynyt SeaLifessä tai vastaavassa ”merimaailmassa” niin kannattaa ehkä sisällyttää sekin omaan Linnanmäki päivään.
Sepät ansaitulla tauolla
Historia katsaus
Tätä blogi postausta varten halusin etsiä jotain historia tietoa Linnanmäestä ja sivistää itseänikin.
1900-luvun alussa Suomessa järjestettiin Lasten päivä -tapahtumia, joilla kerättiin rahaa lastensuojelutyölle. Lasten päiviin liittyi mm. arpajaisia, tansseja sekä vuokrasirkuksia.
Vuonna 1950 Lasten päivän järjestelytoimikunta sai kaupungilta luvan tivolille Helsingin Alppilasta. Paikkaa johon huvipuisto rakennettiin kutsuttiin Vesilinnanmäeksi, koska alueella sijaitsi, ja sijaitsee edelleen, kaksi vesitornia- eli vesilinnaa. Rakennustyöt aloitettiin vauhdikkaasti ja jo muutamassa kuukaudessa vietettiin avajaisia. Tosin Linnanmäen omien sivustojen mukaan alue muistutti aluksi lähinnä hökkelikylää. Alueen ilmettä alettiin parantamaan heti kun varmistui että toiminta saa kestää pidempään kuin muutaman vuoden.
Vuoristorataa suunnittelemassa
Linnanmäelle on ollut alusta lähtien jo samoja hupeja kuin nykyäänkin mm. kuten törmäysautoja, kummituslinna, karuselleja, pelisaleja sekä tietenkin edelleen vuoristorata. Vuoristorata on rakennettu vuonna 1951 ja alunperin sen käyttöajan piti olla vain alle 20 vuotta. Nykyisin vuoristorata on arvostettu globaalisti ja edelleen Linnanmäen suosituin laite. Itseäni kuten varmaan muitakin ihastuttaa ja kauhistuttaa sen heiveröiseltä vaikuttava puurakenne.
Linnanmäen vanhin laite on eläinkaruselli, joka on rakennettu Hollannissa jo 1896 ja maailmanlaajuisestikin ajatellen vanhimmasta päästä. Linnanmäelle se on saapunut jo 1954 ja muistan itsekin sen omasta lapsuudestani.
Linnanmäki muistetaan myös Vedenneidoista. Uimapukuihin pukeutuneet naiset eli vedenneidot makoilivat vesialtaan yllä olevalla laverilla. Kävijät yrittivät saada heidät tiputettua heittämällä palloja niin että laverin lukko avautuisi. Vedenneitohalli suljettiin vuonna 1980, koska viihdettä pidettiin naisten arvoa alentavana.
Linnanmäellä oli alkuajoista lähtien jo Varietee-teltta. Peacock teatteri rakennettiin vuonna 1956 ja 60-luvulla se eli kultakauttansa kun vierailijat kävivät ihmettelemässä kansainvälisiä ohjelmanumeroita. Peacock teatteri on nykyisin vanhin alueen rakennuksista.
Kaikille puistojen ja luonnon ystäville täytyy suositella Tallinnan reissulla käyntiä Kadriorgin puistossa, jota voi kutsua Viron omaksi mini-Versaillesiksi. Puistossa on upeiden kukkaistusten ja suihkulähteiden lisäksi esimerkiksi useita merkittäviä museoita sekä lapsille oma alue, jossa on lasten museon lisäksi leikkipuisto ja pieni tivoli. Itse keskityimme tällä ensimmäisellä visiitillämme vaeltelemaan puistossa ja ihmettelemällä heinäkuun vehreyttä.
Puiston rakennuttamisen aloitti alueen kauneuteen ihastunut Pietari Suuri vuonna 1718. Hän rakennutti alueelle italialaisen Niccolo Michettin suunnitteleman kesäpalatsin ja sitä ympäröivän muotopuutarhan. Kadriorg eli Katariinanlaakso sai nimensä Pietarin vaimon Katariinan mukaan. Kaikkia keisarin suunnitelmiaan ei ehditty toteuttaa loppuun ennen hänen kuolemaansa. Keisarin seuraajat eivät olleet niin kiinnostuneita kaukaisen alueen kehittämisestä ja palatsi seisoi lähinnä tyhjillään. Viron itsenäistyttyä palatsi on toiminut suurimman osan aikaa taidemuseona ja siellä on esillä tällä hetkellä ulkomaista taidetta.
Puistoa on muutettu useasti sen 300-vuotisen historiansa aikana, mutta se on ollut aina yleisölle avoimena kuten Pietari Suuri alusta lähtien toivoi. Osa keisarin aikaisista puutarhan osista on metsittynyt alueen ollessa vähemmällä hoidolla ja joitain alkuperäisiä alueen osia on pyritty restauroimaan ja palauttamaan. Myös uusia osia on lisätty kuten 2011 avattu Japanilainen puutarha.
Mielenkiintoista tietoa alueesta ja kartan löydät puiston kotisivulta (viroksi, englanniksi ja venäjäksi)
Saapuminen puistoon
Tämä kaunis puisto sijaitsee ihan Vanhan kaupungin kupeessa. Viru hotellilta puistoon on noin puolen tunnin kävely ja hieman päälle 2 km. Itse lähdimme puistoon suoraan Viking Linen rantauduttua suoraan satamasta. Päätimme säästää jalkoja puistossa kävelyyn ja kokeilla ensimmäistä kertaa Virossa raitiovaunua. Lähimpänä Eckerön ja Viking Linen A ja B-terminaalia sijaitsevat Linnahallin ja Kanutin raitiovaunupysäkit. Google mapsin avustamana katsoimme linjan 1 menevän puiston suuntaan. Myös linja 3 menee Kadriorgiin jos lähdet esimerkiksi Viru hotellilta. Matkalippu maksaa lähimaksulla 1,1 € tai kuljettajalta käteisellä ostettuna 2 €. Visit Tallinn sivuilla opastetaan hyvin lippujen ostoon ja ratikan käyttöön.
Joutsenlampi
Puistoretkemme alkoi vanhan vartiorakennukseen rakennetun kahvilan luota. Vieressä kadun toisella puolella on Infopiste. Katharinenthal kahvilan takaa avautui upea Joutsenlampi, joka vie tunnelmallaan vuosien taakse. Joutsenia ei lammella näkynyt, mutta lokit rentoutuivat vesialtaan saarella. Suosittelen jossain vaiheessa päivää istahtamaan kahvilan terassille. Kahvi ja leivokset olivat hyviä, joskin kannattaa pitää huolta että ne eivät katoa röyhkeiden lokkien suihin.
Joutsenlampi kahvilan terasssilta
Lammikon ympäröimänä saari ja sen palviljonki
Kahvilan kupeessa on 1866–1920 eläneen virolaisen poliitikon ja Tallinnan pormestarin Jaan Poskan patsas, jossa hän kiiruhtaa Kadriorgissa sijaitsevaan kotiinsa. Lammikon toisella puolella istuu ryhdikkäänä on Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kokoaja Friedrich Reinhold Kreutzwaldin patsas .
Jaan Poska vaikutti Viron historiassa
Emme olleet valinneet reittiä etukäteen, joten lähdimme vain vaiston varaisesti kiertämään puistoa ensiksi lammen ympäri sen toiseen laitaan ja sieltä ylöspäin kohti Ruusutarhaa. Tämän matkan varrella on myös tivoli, lastenleikkikenttä ja lasten museo. Pienten lasten kanssa tämä puiston osio viihdyttänee parhaiten.
Tämä reittivalinta osui nappiin ja oli ihanaa kävellä kukkapolkua Ruusumäelle. Ruusumäki on melko uusi lisäys puistoon vuosina 2004–2005 ja johtaa mäen päällä olevalle konserttialueelle, jota myös uudistettiin samoina vuosina.
Matkalla Ruusumäelle
Ruusumäellä kasvaa 6100 ruusua
Mäen päällä on muuhun puistoon verrattuna vaatimattoman näköistä ja varmaan suunnittelussa tärkeintä onkin ollut alueen käytettävyys. Kauneinta mäellä oli kauniisti kukkiva ruususäleikkö, jonka edessä ihmiset ottivat selfietä.
Konserttiaukion suihkulähde
Kauniisti kukkiva ruususäleikkö
Mäeltä suuntasimme Apollon puistoon, jossa sijaitsee puiston vanhin patsas, Apollo Belvedere.
Kadriorgin linna ja muu palatsin alue
Apollon puutarhasta A. Weisenbergin tien ylityksen jälkeen saavutaan presidentin linnan pihaan. Linna on valmistunut alueelle 1938. Sen ulkomuoto on pyritty sopeuttamaan puiston muuhun ilmeeseen.
Presidentin linna toimii Viron presidentin asuntona ja työhuoneena.
Presidentin linnan pihan ylitettyämme jatkoimme alas puiston halki matkaa kohti puiston upeinta nähtävyyttä eli Kadriorgin palatsia.
Palatsi puiston suunnasta lähestyäessä
Palatsi on kauneimmillaan yläpihan puutarhasta. Tuntui kuin entisaikojen rakentajat olisivat osanneet valita kaikkein lämpimimmän paikan, koska vaikka muuten päivä oli viileähkö niin aurinko tuntui porottavan pihalla. Kerrotaan Pietari Suuren aikoinaan ihastuneen Ranskan Versaillesiin ja halunnut tuoda samaa tunnelmaa Kadriorgiin. Siinä hän lieneekin onnistunut.
Japanilainen puutarha ja puustoisempi puiston osa
Palatsin jälkeen kannattaa vielä suunnata kauempana sijaitsevaan uudehkoon Japanilaiseen puutarhaan. Sinne pääsee esimerkiksi laskeutumalla palatsin yläpihalta alas museon sisäänkäynnille ja jatkamalla matkaa puiston sisäosiin kohti Russalkan muistomerkkiä. Russalka muistomerkki on pystytetty vuonna 1902 Suomenlahteen vuonna 1893 uponneen panssarilaiva ”Russalkan” miehistön muistoksi. Onnettomuudessa menehtyi 177 merimiestä. Patsasta, joka esittää ristiä pitävää enkeliä, pidetään yhtenä Tallinnan kauneimmista patsaista.
Japanilainen puutarhaan sijaitsee lähellä muistomerkkiä. Japanilaisen puutarhan on suunnitellut tunnettu japanilaisen maisema-arkkitehti Masao Sone. Puutarhaan on valittu Viron ilmastoon sopivaa kasvillisuutta. Puutarha on hauska hyppäys barokkiajasta Japaniin. Kahdessa alueen vesialtaassa on valtavia karppeja, joita paikalliset syöttivät rannalla. Lintujen syöttäminen oli kielletty, mutta kaloista ei kieltokyltissä puhuttu.
Japanilainen puutarha
Japanilaisen puutarhan jälkeen jatkoimme takaisin puiston sisäosiin, jossa vaikutuksen tekivät upeat valtavat ikivanhat puut. Vanhimmat puut ovat satoja vuosia vanhoja ja joidenkin uskotaan kasvaneen alueella jo ennen palatsin rakentamista alueelle. Jos puut osaisivat puhua ne voisivat kertoa tarinaa siitä kuinka itse tsaari mahdollisesti vaelteli niiden varjossa.
Valtaosa valtavista vanhoista puista on tammeja
Puistosta lähtiessä kannattaa vielä vilkaista kanaaleita, jotka ovat uudelleen rakennettu puistoon 2010-luvulla.
Kadriorgin puisto oli ehdottomasti näkemisen arvoinen. Seuraavalla kerralla meidän täytynee pysähtyä myös jossain alueen museossa kuten Kadriorgin palatsissa tai valtavassa virolaista taidetta esittelevässä Kumussa.
Oletko sinä käynyt vielä Kadriorgissa? Mistä sinä pidit? Mitä ensikertalaisen kannattaa huomioida?
Jotain mielenkiintoista 